Ohjeita kirjoittajalle

I Tekstin pituus

Juttuja lehteen voivat pyytää toimituskunnan jäsenet, päätoimittaja(t) tai toimitussihteeri. Sovi tekstin pituus etukäteen merkkimäärinä tilaajan kanssa!

Kirjoittajana vastaat tekstin pituudesta ja lyhennät sen pyydettäessä itse. Toimitus pidättää myös itsellään oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä.

Taitetun ja painetun lehden sivuja vastaavat merkkimäärät ovat:

1 sivu kuvan/kuvien kanssa 3600 merkkiä

1 sivu tekstiä 6000 merkkiä (kirja-arvostelu, Naama)

Aukeama kuvien kanssa 9500 merkkiä

Työtila-palsta (painotus kuvissa!) 1800 merkkiä

Merkkimäärät on laskettu välilyönteineen. Määrät ovat ohjeellisia, sopiva tekstin pituus riippuu paljon juttutyypistä (esim. paljon väliotsikoita = merkkejä mahtuu vähemmän).

II Tekstimuokkaus

Tekstiä ei tarvitse muotoilla tai taittaa, mikä tahansa fontti ja koko käy. Tekstin tulee olla suoraa tekstiä, omia tavutuksia tai ylimääräisiä rivinvaihtoja kesken kappaleen ei saa olla. Kappaleet voi erottaa toisistaan ylimääräisellä rivillä.

Tekstillä tulee olla otsikko (hyvä otsikko on lyhyt!), mahdollisesti ingressi sekä, varsinkin pitkässä tekstissä, väliotsikoita. Nämä laatii mieluiten kirjoittaja itse, muutoin toimitus tekee ne. Ingressin alkuun voi laittaa merkinnän (ING) ja väliotsikoiden eteen (VÄOTS).

Jos käytät lähdeviitteitä, merkitse ne tekstin sisälle sulkumerkkien sisään ja lähdeluettelo tekstin loppuun. Jos viitteitä ei ole, käytetty lähdekirjallisuus tulee luetteloida tekstin lopussa. Lisäkirjallisuudesta voit myös laittaa lyhyen luettelon.

TÄRKEÄÄ: Netti- ja sähköpostiosoitteet eivät saa olla hyperlinkkimuotoisia, vaan tavallista mustaa tekstiä!

Kerro itse, mitä tietoja jutun yhteydessä sinusta ilmoitetaan, siis esim: Kirjoittaja on TaM, joka työskentelee kuvataidelehtorina Muumilaakson peruskoulussa. Myös sähköpostiosoitteen voi kertoa – se mahdollistaa ja edistää suoran palautteen saamista!

III Kuvat

Kuvien määrä kannattaa sopia etukäteen.

Kuvien tulee olla painokelpoisia. Hyvä resoluutio on 300 dpi siinä mm-koossa , jossa ne julkaistaan lehdessä (esim. kokosivun kuva on 213 x 303 mm 300dpi resoluutiolla). Kuvat voivat olla JPEG-, TIFF- tai EPS-kuvia. Pakkaa kuvia mahdollisimman vähän.

Digikameralla kuvattaessa käytä suurinta mahdollista tallennuskokoa. Värijärjestelmän tulee olla CMYK-muotoa. Digikamerat ottavat RGB-muotoisia kuvia, väritilan voi vaihtaa esim. Photoshopissa: image - mode – CMYK.

Kun liität juttuusi kuvia, sinun tulee sopia kuvien tekijän- ja julkaisuoikeudet etukäteen oikeudet omistavien henkilöiden tai tahojen kanssa. Jos itse kuvaat oppilastöitä, kysy tekijältä/tekijöiltä kuvausluvan lisäksi julkaisulupa Stylus –lehdehteen. Opetustilanteissa otetuista kuvista pitää myös olla kuvattavan tai hänen huoltajansa lupa kuvan julkaisuun, jos henkilöt ovat tunnistettavia.

Lähetä kuvan mukana kuvan tiedot: tiedot kuvaajasta ja kuvaan liittyvä kuvateksti, jossa tarvittaessa selviää esim. teoksen tekijän/tekijöiden ja teoksen nimi, tekniikka, teko- tai valmistumisaika, oppilastöissä voi ilmoittaa myös koulun, luokan ja lukuvuoden.

IV Tekstin ja kuvien toimitus

Tekstien ja kuvien toimittamisesta sovitaan tilaajan kanssa. Teksti lähetetään yleensä jutun tilaajalle (toimituskunnan jäsenelle). Lopullinen juttu voidaan lähettää myös sovittaessa suoraan toimitussihteerille (erja.vayrynen (ät) kuvataideopettajat.fi)

Kaikki aineisto toimitetaan liitetiedostoina, ei sähköpostitekstinä. Tekstien osalta doc- ja rtf-tiedostot käyvät hyvin.Tiedostot nimetään kirjoittajan mukaan seuraavasti:

varsinainen teksti: kirjoittajansukunimi

kuvatekstit: kirjoittajansukunimi_kuvatekstit

kuvat: kirjoittajansukunimi_kuva1 (kuva2, kuva3 etc.)

Jos samalta kirjoittajalta on useampi juttu lehdessä, voi tiedoston nimeen lisätä palstan nimen (kirjoittajansukunimi_tyotila/teema/kirjat/tms.).