Selvitys lukiodiplomien suorittamisesta
Opetushallitus julkisti 26.1.2012 selvityksen lukiodiplomien suorittamisesta -julkaisun (Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2011:30)
Raportoitavalla kyselyllä selvitettiin lukiodiplomin suorittamista lukioissa, yhteistyötä lukiodiplomin toteuttamisessa sekä lukiodiplomin merkitystä lukion toimintakulttuurissa. Kyselyllä koottiin lisäksi tietoa lukiodiplomien edelleen kehittämiseksi.
Lukiodiplomit innostavat opiskelijoita taito- ja taideaineisiin
Lähes kaikissa Suomen lukioissa voi tätä nykyä suorittaa lukiodiplomin yhdessä tai useammassa taito- ja taideaineessa. Suoritusten määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Mahdollisuus näyttää taiteellista osaamista on rohkaissut etenkin naisopiskelijoita lukiodiplomin suorittamiseen.
Opetushallitus selvitti kyselyllä lukiodiplomien toteutumista lukioissa lukuvuosina 2008–2009 ja 2009–2010. Kyselyyn vastasi 375 lukiota. Opetushallitus on kehittänyt lukiodiplomit, jotta lukion opiskelija saisi mahdollisuuden antaa erityisen näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomit täydentävät lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista.
Lukiodiplomien suoritukset kasvussa
Mahdollisuuden suorittaa yhden tai useamman lukiodiplomin on järjestänyt 94 % suomenkielisistä ja 76 % ruotsinkielisistä lukioista. Kuvataiteen lukiodiplomin suoritusmahdollisuutta tarjosi 89 %, liikunnan 73 % ja musiikin 56 % vastanneista lukioista.
Eri aineiden lukiodiplomeja on suoritettu yhteensä noin 2 500 vuosittain. Suoritusten määrä on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000 vuoteen 2010. Suorittajista 77 % on naisia. Selvästi suosituimpia ovat kuvataiteen lukiodiplomit, joiden osuus kaikista suoritetuista lukiodiplomeista oli 56 %.
Pääosa lukiodiplomeista suoritetaan lukion tuntijakoon kuuluvissa oppiaineissa. Kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomeja oli 84 % kaikista vuonna 2008–2009 suoritetuista lukiodiplomeista.
Tavallisin yleisarvosana asteikolla 1-5 lukuvuoden 2008–2009 lukiodiplomisuorituksista oli 4 (kiitettävä), jonka osuus arvosanoista oli yli 40 %. Arvosanoilla 4 (kiitettävä) ja 5 (erinomainen) oli arvioitu yhteensä yli 60 % hyväksytyistä suorituksista.
Positiivista näkyvyyttä lukiolle
Lukiodiplomit antavat opiskelijalle mahdollisuuden osoittaa osaamistaan ja taitojaan sekä hankkia lisäpisteitä ja harjoitusta jatko-opintoihin. Lukiolle lukiodiplomien suoritusmahdollisuus on vetovoimatekijä, jonka koetaan parantavan lukion imagoa ja tuovan positiivista näkyvyyttä.
Lukiodiplomit näkyvät lukioiden toiminnassa monin tavoin, tavallisimmin lukiodiplominäyttelynä tai ‑katselmuksena. Lukiodiplomisuorituksiin liittyviä esityksiä pidetään juhlien yhteydessä tai erillisinä tilaisuuksina.
Kyselyyn vastanneet eivät nähneet lukiodiplomin suorittamisessa erityisiä ongelmia. Yleisin kehittämistarve oli, että lukiodiplomin asemaa tulisi parantaa, sen tuomaa hyötyä opiskelijalle varmistaa ja ehkä lisätäkin.
Lisätietoja:
Opetusneuvos Mikko Hartikainen, Opetushallitus 040 348 7292 mikko.hartikainen@oph.fi
*******************
Gymnasiediplomen skapar intresse för konst- och färdighetsämnena
Vid närapå alla gymnasier i Finland kan numera avläggas gymnasiediplom i ett eller flera konst- och färdighetsämnen. På tio år har antalet diplomprestationer mer än fördubblats. Möjligheten att ge prov på konstnärlig förmåga har uppmuntrat speciellt kvinnliga studerande att avlägga gymnasiediplomet.
Utbildningsstyrelsen utredde genom en enkät genomförandet av gymnasiediplomen vid gymnasierna under läsåren 2008–2009 och 2009–2010. Enkäten besvarades av 375 gymnasier. Utbildningsstyrelsen har utvecklat diplomen för att ge gymnasiestuderande möjlighet att ge ett särskilt prov på sina kunskaper och färdigheter och sitt intresse för konst- och färdighetsämnena. Gymnasiediplomen kompletterar den information om de studerandes kunnande som ges på avgångs- och studentexamensbetyget.
Ökande antal prestationer
Möjlighet att avlägga ett eller flera gymnasiediplom hade ordnats av 94 % av de finskspråkiga gymnasierna och 76 % av de svenskspråkiga gymnasierna. Av de gymnasier som besvarade enkäten erbjöd 89 % möjlighet att avlägga gymnasiediplomet i bildkonst, 73 % erbjöd möjlighet att avlägga gymnasiediplomet i gymnastik och 56 % i musik.
Sammanlagt ca 2500 gymnasiediplom i olika ämnen har avlagts årligen. Antalet prestationer har mer än fördubblats från år 2000 till år 2010. Av dem som avlägger gymnasiediplom är 77 % kvinnor. Överlägset flest diplom avläggs i bildkonst, deras andel av alla avlagda diplom var 56 %.
Största delen av gymnasiediplomen avläggs i de läroämnen som ingår i gymnasiets timfördelning. Av alla diplom som avlades läsåret 2008–2009 utgjorde andelen diplom i bildkonst, gymnastik och musik 84 %.
Det vanligaste vitsordet på skalan 1–5 för diplomprestationerna läsåret 2008–2009 var 4 (berömlig), med en andel på drygt 40 % av vitsorden. Över 60 % av de godkända prestationerna hade bedömts med vitsordet 4 (berömlig) eller 5 (utmärkt).
Positiv synlighet
Gymnasiediplomet ger de studerande möjlighet att visa särskilt kunnande och särskild förmåga och att skaffa tilläggspoäng och övning inför de fortsatta studierna. För gymnasiet är möjligheten att avlägga gymnasiediplomet en attraktionsfaktor, man upplever att verksamheten förbättrar gymnasiets image och ger gymnasiet positiv synlighet.
Gymnasiediplomen syns på olika sätt i olika gymnasiers verksamhet, vanligen i form av diplomutställningar eller mönstringar. Föreställningar i anslutning till diplomprestationerna hålls i samband med fester eller som separata tillställningar.
De skolor som besvarade enkäten såg inga särskilda problem i avläggandet av diplomen. Det vanligaste utvecklingsförslaget var att gymnasiediplomets ställning bör utvecklas och att dess nytta för den studerande bör säkerställas och eventuellt även förstärkas.
Ytterligare information:
Undervisningsrådet Mikko Hartikainen, Utbildningsstyrelsen, 040 348 7292, mikko.hartikainen@oph.fi
